Hiilikaivoksissa, voimalaitoksissa ja laituriteollisuudessa käytettävät hiilibunkkerit on valmistettu pääasiassa betonista. Pinta ei ole sileä, kitkakerroin on suuri ja veden imeytyminen on korkea, minkä vuoksi hiilibunkkeri on helppo liimata ja sulkea, erityisesti pehmeän hiilen louhinnassa, jauhemaisen hiilen ja korkean kosteuspitoisuuden tapauksessa tukkeutumisonnettomuus on vakavampi. Erityisesti pohjoisen maan yrityksissä, jos kylmäsuojaustoimenpiteet eivät ole asianmukaisia talvella, kosteutta sisältävien materiaalien ja varastoseinien jäätyminen voi helposti aiheuttaa varaston tukkeutumisen.
Hiilisäiliön vuorauslevyn asennus tapahtuu kiinnittämällä suuret levyt varaston seinään nauloilla. Yleensä koko varastoa ei tarvitse peittää, kunhan hiilisäiliön alemman kartiomaisen osan ja ylemmän pyöreän varaston hiilipurkausaukon vuoraus on noin metrin paksuinen. Siinä kaikki. Hiilisäiliön vuorauksen asennuksen aikana vuorauksen pultin uppokantatason tulee olla alempana kuin vuorauksen pinta; käytettyjen pulttien määrän neliömetriä kohden tulisi olla alle 10 hiilisäiliön vuorauksen asennuksen aikana; vuorauslevyjen välinen rako ei saisi olla yli 0,5 cm (asennuksen aikana on tehtävä levyn ympäristön lämpötilan mukaiset säädöt).
Kun hiilisäiliön vuoraus asennetaan ensimmäistä kertaa, sen on odotettava, kunnes siilon materiaali on varastoitunut kahteen kolmasosaan koko siilon kapasiteetista ennen purkamista. Käytön aikana materiaalin sisään- ja ulostulopisteen on oltava varastossa materiaalikasan päällä, jotta materiaali ei osu suoraan vuorauslevyyn. Eri materiaalien kovuushiukkasten erilaisen koon vuoksi materiaalia ja virtausnopeutta ei saa muuttaa mielivaltaisesti. Jos sitä on muutettava, sen ei tulisi olla yli 12 % alkuperäisestä suunnitellusta kapasiteetista. Materiaalin tai virtausnopeuden muutokset vaikuttavat hiilisäiliön vuorauksen käyttöikään.
Julkaisun aika: 14.10.2022
